Palkintopallilla ja epäonnea

No niin, josko suurin harmitus olisi väistynyt ja vois kirjotella kisoista blogiin.

Tsaulla oltiin siis sunnuntaina 25.päivä kisaamassa. Olin ilmottautunut kaikkiin kolmeen starttiin ja kisat käytiin kahdella vierekkäisellä radalla, joten turhaa odottelua ei pahemmin ollut. Ensimmäisen radan tuomarina oli Asko Jokinen ja rata oli ihan mukavan oloinen ja sisälsi pari vähän pahempaa paikkaa lähinnä estehakuiselle koiralle (eli Masterille :D).

Rata A

Keppejä meillä ei ole ikinä tainnut olla noin alussa, mutta ajattelin jättää koiran vinoon etseeseen nähden ja olla menemättä eteen, jotta Masteri sais ite hakea kepit. 4. hypylle ajattelin tehdä niiston ja kierrättää putken puoleisen siivekkeen ympäri. Tämän ajattelin olevan hankala kohta, koska puomi näkyi lähes suoraan hypyn takana. 6 hyppy oli toinen hankala kohta, koska siitä oli tiukka käännös keinulle, joten jos valssi olisi myöhässä se saattaisi mennä pieleen. Loppu oliki aika simppeli ja jos koira pysähtyy puomin kohtaktille, ehtii hyvin tehdä valssin ennen 4.hyppyä.

Lähdössä olin nyt tarkkana, että pidin niskanahasta kiinni kun irrotin pannan ja näin masteri jäikin levollisesti lähtöön. Kepit meni tosi hyvin, samoin kuin 4.hyppy, mutta kutosella olin sitten myöhässä ja koiran kaarros pääsi lipsahtamaan vähän selän taakse ja keinulle kielto. No siitä loppuun sit hienosti ja puomin kontaktikin otettiin hyvin kun oikein käskytin. Sijoituttiin kolmanneksi 5 virheellä ja -13,87 sekunnin alituksella. Etenemä oli 4,41 m/s, mikä oli ihan hyvä ja itseasiassa enemmän kun aiemmin, vaikka aikaa menikin tuohon kieltoon ja kaarrokseen ennen sitä. Samoin puomi oli vähän hidas kun varmistelin niin paljon. Alla video tästä radasta.

Toinen rata oli Johanna Nybergin tekemä ja kivan simppelin oloinen, joskin kepeille oli loiva avokulma, jota vähän jännitin etukäteen. Tässäkin radassa oli keinu, joten olin päättänyt lähettää sinne jo kaukaa ja vauhdilla, jottei nyt tulisi kieltoa.

Rata B

Alku radasta oli helppo ja sujuikin hyvin, mitä nyt kontaktit oli vähän hätäisemmät kuin radalla, mutten palauttanut kun ei tullut mitään loikkia niillä kuitenkaan. Kepitkin Masteri haki niin hienosti, että turhaan niitä edes mietin. 12 putkesta tullessa Masteri vähän haki 11 hyppyä, mutta sain huudettua sen mukaan ja siitä sujuvasti keinulle, jonne annoin reilusti vauhtia ja taisinpa unohtaa koske-käskynkin kokonaan, joten komea lentokeinuhan siitä tuli :S Ja saman tien masteri olikin jo jatkanu matkaansa, joten ei auttanut kun juosta perässä ja maalissa siis 5 virhepisteellä -14,68 ajalla ja tällä sijoituttiin kolmanneksi myös. B-radasta ei ole videota kun kamera päätti tässä kenkkuilla.

C-rata oli hyppyrata ja jälleen Asko Jokisen suunnittelema. Vaikutti nopealta radalta ja oli siellä pari haastavampaa kohtaa ja mm. pitkä suora, jossa sai mennä lujaa itekin.

Rata C

Alku oli samantyylinen kuin A-radassa. Ainut kohta josta enemmän murehdin oli 13 hyppy, jossa olis ollu hyvä vaihtaa suuntaa ennen 14 hyppyä, mutta päätin, että jos kerkiän ajoissa 13 hypyn taakse niin teen valssin ja jos tulee kiire niin takaaleikkaan 14 hypyn. Alussa tuli tiukka paikka kepeillä kun Masteri ei ensin tiennyt minne mennä 3 hypyn jälkeen ja alkoi haukkua, mutta kun vaan karjaisin että "kepit" ja vaihdoin vielä ohjaavaa kättä niin hyvin se haki kepit. Renkaan jälkeen lähetin kaukaa putkelle, jotta sain etumatkaa suoralle ja se menikin hyvin ja ehdin nippanappa tehdä valssin 13 hypyn taakse ja siinä vaiheessa jo ajattelin, että nyt muuten se nolla tuli! No koiran tullessa putkesta ja hypätessä viimeisen hypyn, tuntui kun olis lähteny jalat alta ja kaaduin suoraan naamalleni maahan. Hetken aikaa koko naama oli ihan lytyssä ja kipeekin, mutta sitten henkinen kipu kyllä valtasi ja otti niin paljon päähän kun tajusin että este oli heilahtanut ja tästähän tulee virhe jos esteeseen kosken. Siinä kävi ratatyöntekijäkin kysymässä, että sattuiko ja en edes voinu ajatella muuta kun sitä harmituksen määrää kun menee tuolla lailla mokaamaan..

Seurakaveri kävi kuitenkin lukemassa taululta, että vitonen sieltä tuli ja toiseksi oltiin kuitenkin menty, mutta eihän se nyt ole sama kuin nolla :( Hetken tästä toivuin ja lähdin jäähdyttelylenkille, jonka jälkeen kaksikin ihan vierasta ihmistä tuli sanomaan, että olin heidän mielestään ihan selvästi kompastunut ajanottolaitteen johtoon, jonka vuoksi myös este heilahti ja rimakin putosi. Näin ollen siitä ei olisi kuulunut virhettä tulla. Kävin sitten tuomariltakin kysymässä, että näkikö hän tilanteen niin että koskin esteeseen ja sitä mieltä hän oli. Sanoi myös että olis voinu hylätäkin esteen rikkomisesta kun rima putosi ja vähän naureskeli kun sanoin että muutama ihmisen oli nähnyt että kompastuin johtoon. No tuomari sen lopullisen päätöksen tekee, joten en voi syyttää kuin itseäni, että oli niin kiire mennä maaliin, vaikka olisin siinä kohtaa voinut hyvin jo hidastaa ja katsoa eteen (viime aikoina on niin taottu kalloon, että katse koiraa, joten ei paljon eteenpäin tule katseltua) ja voihan se olla että koskinkin esteeseen, koska ei siinä itse ehtinyt tajuta mihin kompastu. No 2.sija siis saatiin kuitenkin ja huimalla ajalla -12,09 ja etenemä oli 5,09 m/s, joka on todellä hyvä ja reilusti enemmän kun meillä on ennen ollut! Alla nyt sit videokin, jossa omaan silmään meno näyttää todella hyvältä ja sehän laittaa harmittamaan vielä enemmän, koska tässä se SERTin arvonen nolla nyt oli, mutta käsittämätön epäonni pilas sen :(

Kisojen jälkeen jäi kuitenkin sellainen olo, että suoritusvarmuutta on tullut lisää ja jo pelkästään reilusti oli 4 ja jopa yli 5 sekunnin etenemistä voi päätellä, että radan kulku on sujuvampaa, enkä ehkä hidasta masteria niin paljon kuin ennen. Nyt pidetään koko joulukuu taukoa ja seuraavat kisat on sitten loppiaisena wecalla. Tauon aikana on tarkoitus saada kontakteihin vielä varmuutta ja muutenkin hioa omaa liikkumista ja tekniikkaa. Joulukuun puolessa välissä on myös Timo Liuhdon koulutus ja loppukuusta oman seuran epiksetkin. Torstaina päästään myös pitkästä aikaa Terhin treeneihin ja sunnuntaina mennään Kristan kans omatoimisesti treenaamaan. Aksaa siis luvassa, vaikkei kisoja olekaan :)