Kontaktikriisi

Parit kisat on taas takana ja treenejäkin. Otsikko kertoo paljon tän hetken ongelmista, eli kisat meni kontakteja treenatessa ja muitakin pikkuvirheitä radoilla tehtiin. Varotan etukäteen, että tää on kilometripostaus, mutta koittakaa jaksaa lukea :D

Aloitetaas vaikka TSAU:n kisoista. Neljä rataa ja neljä hylkyä, eli ei menny ihan putkeen. Radat oli kaikki ihan mukavia ja tehtävissä, mutta jostain syystä mulla oli mielikuva saippuapalasta, josta ei saa mitään otetta. Hyppäri oli vaikea ja heti alussa oli neljän vierekkäisen hypyn serpentiini, josta kolme estettä meni hyvin, mutta viimesen masteri luki välistävedoksi ja hylky siitä sit. No loppurata meni ihan hyvin, vaikka yks kielto sieltä vielä tuli ja ennen loppusuoran okseria olin jäljessä ja masteri käänty kattoon mua ja rämäytti riman päälle.

Agilityradoista kaksi ekaa meni ihan ok, mutta molemmat päättyi A:lle kun palautin kontaktille. Puomi toimi joka radassa hyvin kun annoin tilaa koiralle. Viimesellä radalla A:kin oli siedettävä, joskin videolta jälkikäteen katsottuna sekin on liian vauhdikas ja vapautin liian nopeasti. Sen jälkeen yksi ennakoiva valssi meni pieleen ja viime hetken pelastuksena sain masterin keinulle, mutta ylösmenolta vitonen kun hyppäsi sivusta. Kepeille ei osuttu kun olin taas valssini kans myöhässä ja sti vielä huolimaton takaakierto, jonka masteri hyppäs väärään suuntaan :( Ei ollu kovin voittajafiilis näiden kisojen jälkeen. No ei auta murehtia ja olinhan ollu sikataudissa viikon ja kylmettyny 1-luokan ratoja katsellessa (mentiin Kristan ja Pinan kans samalla kyydillä), joten omat jalat oli ihan pökkelöt ja olo vähän puolikuntonen.

Maanantaina tein omatoimitreeniä ennen alkeiskurssin pitoa ja kävin ohi meille vaikeita ohjauksia ja kisojen vaikeita kohtia, eli ennakoivaa valssia, serpentiiniä, välistävetoa, päällejuoksua, takaaleikkausta ja niisto-persjättöä. Lisäks tietty treenattiin kontaktia.

Torstaina Terhi piti treenit ja suunnitteli oikein kivan radan meille :)

Koska olen lahopää, en muista oliko tuossa keskivaiheilla kaksi tai kolme hyppyä, mutta idea selviää tästäkin. 2 hypylle pakkovalssijaakotus, jossa koira haltuun kurvin jälkeen ettei mee puomille (masteri meni kerran). Keppien jälkeen ensin tein muurille niisto-persjätön jossa ei ongelmaa, mutta mielenkiinnon vuoks terhi kellotti siihen meille myös pakkovalssin, joka olikin nopeempi vaihtoehto ja masteri käänty siinä tosi tiukasti. Pussijarrutus ei ensin sujunu, mutta kun tajusin kääntyä jo pussiin lähetettäessä niin johan alkoi kääntyä. Terhi käski mun tehdä persjätön muurin taa keppien jälkeen ihan reilusti irrtoen koirasta, eli olin muurin takan kääntyneenä jo kun masteri tuli kepeiltä ulos. Tää meni niin hienosti joka kerta, että hienolta tuntui! Noi kepit on niin sairaan hienot masterilla, että saa olla tyytyväinen. 15. putkelta vaan hyvin liikkeelle ja onneks masteri irtos muurin jälkeiseen 17. putkeen niin kaukaa, ettei mun tarvinnut ohittaa muuria kertaakaan ja hyvin sain etumatkaa. Pussiin mennessä piti muistaa katse, jotta koira hakee sen vaikka ite olin edellä. Persjättö vaan ajoissa ja lopussa ei muuta ongelmaa, kun että jarrutus ennen 24 hyppyä piti muistaa ja sit nopee kääntö omalla kropalla niin kurvi pieneni yli puolella :D

Hyvä mieli jäi näistä treeneistä ja koira nous ekaa kertaa treeneissä lähelle kisavirettä, jolloin myös kontaktit oli epävarmemmat.

Lauantaina vielä vähän treenattiin kontakteja ja luulin, että ne olis kisoissa varmemmat, mutta toisin kävi. Poriin ajeltiin jo aamusta taas Kaisan, Kristan ja koirien kans. Reetta Mäkelä oli tuomariharjottelijana ja hän oli myös tehnyt radat jotka oli kaikissa luokissa oikein muakvat, mutta haasteitakin löytyi. Ekalla radalla puomilla jo itse hätäilin ja vapautin koiran liian aikasin, vaikka olin itse ihan väärällä linjalla seuraavana olleeseen pituuteen nähden ja tästä sit kielto. Tästä jatkettiin kepit, muutamat hypyt ja mutkaputki hyvin, kunnes mustaan mutkaputkeen lähetin koiraan, käännyin enkä katsonut taakse ja huuvin jo kiipee edessä olevaa A:ta varten, mutta masteripa käänytikin putkessa ympäri. Enpä muista koska se olis tän tehnyt ja on se mustia putkia ennenkin nähny. No ei se ainut koira ollut ja toisaalta hyvä, että tällanenkin kämmi sattui, koska nytpähän tiedän vähän enemmän varmistaa putketkin tai edes katsoa ennen kun tohotan eteenpäin. A:lla sitten törkeä läpijuoksu kontaktilla ja niinpä otin koko esteen uusiks ja siitä hieno kontakti, vapautus ja kehut päälle ja suorinta tietä maaliin.Syke oli tässä radalla varmaan 500 kun jännitti taas..kauheesti oli meidän seuralaisia kattomassa ja tuomaritkin oli omasta seurasta niin ei kai se ihme ole.

Toisella radalla ei sit pitkälle päästy kun A koitui taas kohtaloksi. Jouduin ottaan sen kaks kertaa uusiks ennen kun onnisti ja taas maaliin. Tätä ennen olin kyllä jo unohtanu A:ta ennen valssata, jolloin huono takaaleikkaus aiheutti kiellon A:lle, mutta eipä sillä nyt ollu sit merkitystä.

KONTAKTIVUODATUS :P

Kyllä laittoi ärsyttämään kun meno tuntui muuten taas niin hvvältä ja radat oli kivoja ja sit ne kontaktit pilaa kaiken. Mua ei edes ärsyttäis niin paljon jos kontaktit ei toimis treeneissä, mutta kun ne toimii siellä 99% varmuudella. Omasta tavasta liikkua se on kiinni ja kisoissa en malta olla rauhallinen kontakteilla ja hätiköin ja välillä varmasti huomaamatta vapautan masterin liikkeellä. Seuraavana päivänä mietinkin pääni puhki mitä teen ja laadinkin sotasuunnitelman tulevaisuutta varten. En ottais tätä niin vakavasti muuten, mutta koirassa on niin paljon potentiaalia, jonka takia tavoitteet on korkealla ja halu onnistua on kova. Kiire mulla ei ole, mutta noi kontaktit on ollu pitkään kisoissa epävarmat ja olen aika monta kertaa myös palauttanu masterin kontaktille ja uskonu sen auttavan.

(c) Janika Karenmaa

Tässä vähän todennäkösiä syitä miks ne ei toimi.

-Palkkaan treeneissä liikaa kontaktille ja tämän myötä oma liike pysähtyy kun koira pysähtyy ja lähden liikkeelle kun vapautan-->koira tullut herkäksi liikkeelle.

-Vaikka olen palauttanut johdonmukaisesti kontakteille, olen hyväksynyt suorituksen, joka on ollut sinne päin.

-Masteri pitää palauttamista leikkinä eikä koe virheen tekemisestä olevan mitään haittaa. Kisoissa se menee niin, että palautan, kehun ja juostaan iloisesti muutaman esteen kautta maaliin --> koiralle jäänyt positiivinen kuva tästä.

Sotasuunnitelma:

- Palkkaan treeneissä vähemmän radan aikana, jolloin tulee enemmän kisamaisia suorituksia. Teen pelkkää alastuloa läheltä ja palkkaan siitä.
- Harjoittelen vapauttamaan liikkumatta tai sitten olen koko ajan samanlaisessa liikkeessä, jotta koira oppii kuuntelemaan ääntä eikä keskity liikkeeseen.
- Kisatilanteessa olen ehdoton ja huonosta kontaktin suorituksesta keskeytän radan ja kannan koiran pois puhumatta sille sen enempää
- Häiriötreeniä jatketaan, mutta vaihdellen ja pyrkien onnistumisiin.

Jos ei tällä suunnitelmalla ala tulemaan tulosta niin jo on kumma! Nyt tuntuu selkeältä nää ajatukset ja silloin niistä on pidettävä kiinni. Tää voi tietää lisää hylkyjä, eikä ne tuloslistaa korista, mutta sillä ei ole väliä jos tämä auttaa tulevaisuuden kanssa. Masteri on nopea ja ilman hyvää stoppia kontakteille meidän radat ei tuu toimimaan varsinkaan kolmosissa!

Maanantaina treenattiin ennen alkeiskurssia ja toimi kyllä hienosti. Vapauttaminen oli vaikeinta kun masteri ei meinannu lähtee ollenkaan kontaktilta. Ehkä mä oon kuitenki vapauttanu huomaamatta liikkeellä sitä. No nyt on parin viikon kisatauko ja pitkäperjantaina sit testataan uutta suunnitelmaa tsaun kisoissa.

Viikkotreenit 7.3

Nyt päätin kerrankin kirjottaa heti blogiin, ettei taas kasaannu niin paljon kirjotettavaa. Syy siihen, että viime aikoina on tullut peräkkäin useita kirjotuksia, on järkyttävä influenssa ja korkea kuume, joiden aikana ei oo jaksanu mitään fyysistä tai älyllistä tehdä, mutta blogia on jaksanu päivittää :D No joo nyt jo kuume on pois, mutta yskä on järkyttävä ja yskiessä meni eiliset treenitkin. Oltiin Kristan kans kaksistaan Topin pitämissä treeneissä ja kummatkin yksi keuhkonsa melkein pihalle vähän väliä :D No saatiin kuitenkin treenattuakin ja onneks saatiin, koska masterilla oli älyttömästi virtaa ja heti menomatkalla se rikkoi kangasboksinsa toistamiseen (ATT:n kisoissa ekan kerran) ja tuli ulos sieltä.

Rata oli kiva ja vaihteleva, muttei liian vaikea kuitenkaan:

Alkuun pyysin topia tekemään vähän häiriötreeniä kontaktilla, eli heittelemään palloa. Ekalla kerralla masteri ei kestäny häiriöö ja juos suoraan pallon perään. Sain sen onneks aika pian siltä pois ja seuraavat toistot meni hyvin. Lopuks vaan kun vapautin pallolle niin masteri ei meinannu luopua siitä ollenkaan. En käytä sillä yleensä tästä syystä palloa palkkana, koska se jää vaan lussuttamaan sitä ja juoksee ympäri hallia. Tulee se jopa luokse, mutta murisee ja pitää kaikin voimin pallosta kiinni. No muutaman (lue: tuhannen :P) kierroksen jälkeen se vihdoin luovutti pallonsa ja päästiin jatkamaan varsinaista rataa. Otettiin alusta kepeille lähestyminen ja se sujui ongelmitta ja masteri hyvin haki kepit ja jarrutti jopa niin, ettei kakkosvälikään jäänyt välistä. Sitten vaan ympäri rataa ja seiskaputkelle hienosti, jossa mulla aina tuli ajatuskatko mihin piti mennä ja niinpä myöhästyin aina putkeen vienniltä kun olin myöhässä. Hirveen vaikeeta muistaa että seuraava este vois olla loogisesti heti edessä :D No tämä onnistui heti kun juoksin vaan ajoissa tyrkkäämään koiran putkeen. 10.hypyllä piti ensin tehdä persjättö, mutta jostain syystä masteri ei hypänny tätä hyppyä vaan kaarre meni sen takana aina vähän pitkäks. Parhaiten onnistu kun heitin sen siivekkeen taa ja ihan vaan valssasin siitä. Kepeille menossa ei ongelmaa ja putkikin meni hyvin, paitsi hiottiin se niin, että voin jäädä13 putken taakse koko ajaksi. Se pitää muuten mainita, että kepit meni hienosti aina loppuun asti vaikka jäin reilusti taakse ennen 12 putkea.

Kuten ehkä huomaa, topi oli halunnut kepit tehokkaasti treenaukseen, sillä tästäkin mentiin taas kepeille. 15.hypylle tehtiin vippaus, joka oli myös terhin treeneissä aiheena joku aika sit. Tällä kertaa este oli helpommassa kulmassa ja koiralle oli luontaisempaa kiertää ohjaajan puoleisen siivekkeen ympäri. Aluksi menin liian lähelle, mutta kun tajusin idean, pystyin vasemmalla kädellä ohjaamaan tosi kaukaa ja koira haki hienosti hypyn. Omassa käännöksessä piti vaan muistaa sulava liike eikä mitään ylimääräsiä vatkauksia käsillä, koska taas rima tippui jos väärään aikaan heilutin kättä. 16. putken jälkeen 17 hypylle, jossa oli sellanen tilanne kuin viikonlopun useassa radassa ja nyt sain masterin kääntymään hyvin, kun lähetin sen kaukaa hypylle ja jäin reilusti taakse. Tokalla kiekalla tahkottiin tässä sitten pakkovalssin tyylistä vientiä kepeille, jossa vaan mun jalat ei menny minne tahdoin ja lopulta topi osotti mulle pienen ympyrän , jossa piti seistä ja lähettää koira putkeen hypylle ja kepeille :D Joskus vaan pitää vääntää rautalangasta että menee perille :P Lopussa ei sit ollukaan ongelmaa ja oon oikein tyytyväinen koko treeniin vaikka tää tauti enimmät mehut veikin.

Huomenna vuorossa on tsaun kisat jossa meillä on peräti 4 starttia, joista yksi on hyppäri. Hyppäriltähän me ei enää voida LUVA-nollaa saada, mutta agiradoilla toivotaan, että kontaktit nyt toimis ja tehtäs hyviä ratoja. Vähän ahdistaa se, kun medejä on kolmessa radassa 5 ja yhdessä 7, eli noilla viiden koirakon radoilla vaan yksi voi saada LUVAn ja tolla 7 koirakon radalla onneks kaksi. Masteri on nopea, mutta kisoissa se käy niin kuumana, että kaarteet venyy ja sillon aika ei välttämättä riitä, mutta murehditaan sitä sitten jos niitä nollia sattus tulemaan. Harvoin kuitenkaan ilman LUVAa jää jos nollan tekee, kun ei niitä nollia niin helposti useammalle tule. Kisoihin lähdetään jo aamusta kun Krista ja Pina kisaa 1-luokassa ja lähdetään samalla kyydillä. Kisat on kahdella kentällä, eli ihmisten aikaan päästään kuitenkin jo poiskin :)